Olen Matilda Hoviniemi, 18-vuotias nuori Vantaan Havukoskelta. Valmistun ylioppilaaksi tänä keväänä ja tällä hetkellä valmistaudun pääsykokeisiin, jonka ohella työskentelen tehostetun palveluasumisen yksikössä Länsi-Vantaalla. Toimin lisäksi nuorisovaltuutettuna Vantaalla neljättä vuotta edustaen alle 18-vuotiaita vantaalaisia muun muassa kaupunginhallituksessa.
Kiinnostukseni yhteisten asioiden hoitamiseen ja vaikuttamiseen lähti jo nuorena ala-asteen oppilaskunnan hallituksesta. Olin 10-vuotiaasta asti mukana Vantaan lasten asiantuntijaryhmässä, jota pilotoitiin aikanaan Vantaalla. Ryhmän tavoitteena oli antaa lapsille vaikuttamismahdollisuuksia ja herättää heissä kiinnostusta vaikuttamiseen. Tavoitteessaan se onnistui ainakin minun kohdallani: onnistuimme ryhmänä muun muassa kampanjassa, jonka tarkoituksena oli saada kansainvälisestä lasten oikeuksien päivästä kansallinen liputuspäivä.
Nuorisovaltuustoon lähtiessäni olin ujo 15-vuotias, joka oli hämmentynyt saamastaan vaalien toiseksi suurimmasta äänimäärästä. Ensimmäisen kuukauteni aikana istuin muun muassa sosiaali- ja terveyslautakunnan maratonkokouksissa. Kaupungin päätöksentekoon hyppääminen on vaikeaa, ja vielä vaikeampaa se on yhdeksäsluokkalaisena, mutta vuosien aikana kaupungin byrokratia ja organisaatio ovat tulleet tutuiksi. Opittavaa on kuitenkin vielä.
Kuntavaaleissa on kyse monista arjen ytimessä olevista asioista. Kunnat vastaavat niin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista kuin koulutuksesta, liikuntapalveluista ja monista kulttuurialan asioistakin. Kunnilla on vastuu siitä, että kuntiin halutaan muuttaa ja että ne ovat elinvoimaisia ja hyviä asuinpaikkoja kaikille.
Minun Vantaani panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin, vastuulliseen taloudenpitoon ja ympäristön suojelemiseen. Laadukas, oppilaat kohtaava koulutus on perusedellytys, joka varmistaa sen, että yhä harvempi syrjäytyy ja jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Meidän täytyy panostaa opetuksen laatuun tukemalla varhaiskasvatusta, pitämällä ryhmäkoot pieninä ja panostamalla ammattitaitoon.