Terveydenhuolto on hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelu, jonka pitää toimia sujuvasti aina ja joka päivä. Tämä ei toteudu Suomessa. Terveydenhuollon tasa-arvomittauksissa Suomi sijoittuu OECD-maiden häntäpäähän.
Suomessa on maailman paras työterveyshuolto, mutta samanlaista järjestelmää ei olekaan missään muualla maailmassa. Suomessa on erinomainen erikoissairaanhoito. Vakavat sairaudet hoidetaan nopeasti ja laadukkaasti. Terveyskeskuksien palvelu on vaihtelevaa ja ihmiset eivät voi luottaa saavansa apua tarvitessaan. Soittoon vastataan, jos vastataan. Lääkärille ei pääse, vaikka olisi tarve.
Suomessa lääkärin vastaanotolle pääsevät helpoimmin henkilöt, jotka ovat terveimpiä. Työttömät, eläkeläiset ja muut työterveyden ulkopuoliset ovat keskimäärin sairaampia ja heidän on vaikeampi päästä lääkärin vastaanotolle. Suomessa on avoterveydenhuollon palveluiden ylikäyttöä ja alikäyttöä. Tehokkaassa järjestelmässä resurssit pitäisi kohdentaa sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Suomalaisessa avoterveydenhuollossa tämä ei toteudu. Järkevästi ajatellen parasta resurssien käyttöä olisi kohdistaa palvelut sairaimmille, koska siitä panostuksesta saisi eniten terveyshyötyä. Avoterveydenhuollon resurssit riittäisivät, jos ne jaettaisiin tasavertaisesti koko väestölle.
Terveyskeskukseen on vaikea saada lääkäreitä, koska työ on raskasta ja kiireistä. Potilaat ovat monisairaita ja moniongelmaisia. Viimeisen 20 vuoden aikana terveyskeskuksien resursseja ei ole lisätty samassa suhteessa kuin erikoissairaanhoidon resursseja. Jatkuva työpaine ja resurssipula alentavat työhyvinvointia ja terveyskeskuksen veto- ja pitovoimaa työpaikkana.
Mikä neuvoksi? Hyvin toimivaa työterveyshuoltoa ei kannata lakkauttaa, mutta resurssien tasaus on tarpeen. Palvelusetelillä voi ostaa yksittäisiä käyntejä tai tutkimuksia, mutta pitkäaikaissairaat hyötyvät pysyvästä hoitosuhteesta. Voisiko yksityissektorilta ostaa terveyspalvelut osalle väestöä? Vaikkapa yhden moniammatillisen tiimin työpanoksen terveysasemalle. Voisiko lääkäri ja hoitaja tehdä osan viikosta töitä työterveyshuollossa ja osan viikosta terveyskeskuksessa? Näin työssäjaksaminen voisi olla parempaa ja lääketieteellisiä haasteita riittävästi. Myös työterveyshuoltoa on syytä kehittää. Terveyskeskuksissa on hyvin toimiva hoitajien vastaanotto, josta voisi ottaa esimerkkiä. Hoitajat hoitavat tyypin 2 diabeteksen, verenpainetaudin ja astman seurantakäynnit lääkäreiden tekemän hoitosuunnitelman mukaisesti. Tehokkaasti toimivassa terveydenhuollossa potilaat hoidetaan oikean ammattilaisen toimesta eikä se tarkoita aina lääkärin vastaanottoa.
Tasa-arvoisen terveydenhuollon järjestämiseksi ei varmasti löydy yhtä hyvää ratkaisua, mutta on mahdollista löytää monta toimivaa ratkaisua. Avoterveydenhuolto pitää järjestää Suomessa tulevaisuudessa niin, että se toimii luotettavasti aina ja joka päivä kaikille suomalaisille tasavertaisesti.
Marja Ahava
Kirjoittaja on aluevaltuutettu, yleislääkäri ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Uudellamaalla.
