Kokoomus sai läpi maanantain kaupunginvaltuuston kokouksessa pitkäaikaisia tavoitteitaan, kun käsiteltiin maa- ja asuntopoliittisten linjausten päivitystä.
Valtuusto on viimeksi hyväksynyt kyseisen asiakirjan 2018. Uuden valtuustokauden alkaessa sovimme valtuustoryhmien kesken valtuustosopimuksella, että linjausia tulee päivittää kesään 2022 mennessä. Asiakirjan päivityksistä käytiin kova kamppailu poliittisten ryhmien välillä, jossa Kokoomuksen muutosesitykset hyväksyttiin neuvottelemalla tai äänestämällä. Suurin vääntö käytiin Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien välillä. Käyn myöhemmin kirjoituksessani läpi keskeisimpiä muutoskohtia.
Varsinainen päivitysten valmistelu kesti reilun puoli vuotta. Poliittisia ryhmiä osallistettiin päivitystyöhön kaupunkiympäristö- ja -tilalautakuntien yhteisessä iltakoulussa. Varmistimme myös sujuvan tiedonkulun kaupunkiympäristötoimialan lautakuntien, valtuustoryhmämme sekä kaupunginhallitusryhmän kanssa. Toimimme myös hyvässä yhteistyössä porvariryhmään kuuluvan RKP:n kanssa koko prosessin ajan. Tusen tack!
Yksi merkittävimmistä ja periaatteellisimmista muutoksista oli vaihtaa kaupungin virkavalmistelun lähestymistapaa ja suhtautumista yksityisten maanomistajien suuntaan. Tässä aiheessa näkyi selvimmin poliittisten ryhmien oikeisto-vasemmisto-akseli. Meidän esityksemme valittiin nykyiseksi linjaksi äänestyksen päätteeksi:
”Maanhankinnassa käytämme ensisijaisesti vapaaehtoisia kauppoja sekä perustellusta syystä etuosto-oikeutta ja lunastusta” sekä ”Kaavoitamme ensisijaisesti kaupungin strategisia ja taloudellisia tavoitteita edistäviä alueita sekä asemakaavoitettuja täydennysrakentamisalueita”. Jatkossa kaupunki voi käyttää lunastusta vain hyvin perustellusta syystä. Sitäkin merkittävämpi asia oli ohjata kaupunki luopumaan johtoajatuksesta, jossa katsomme kaavoittaessa ensisijaisesti vain kaupungin omistamia maita. Nyt lähestymiskulma edellyttää kaavoituksessa katsomaan kutakin kehitettävää aluetta hyväksytty strategia ja taloudelliset tavoitteet edellä. Emme siis jatkossa lähde ensisijaisesti kaavoittamaan kaupungin omistamia maita. Tämä oli merkittävä uudistus!
Saimme läpi esityksen, joka tulee selkeyttämään kaavoitusprosessia kumppaneiden suuntaan: ”Asemakaavoitusyksikkö kehittää asiakaspalvelua asemakaavamuutoksen hakuprosessia niin, että tuloksena on selkeä ja avoin toimintatapa. Vantaa ottaa käyttöön selkeän prosessin kaavoituksen aloittamiseksi (kaavoitusaloite) sekä luo ohjeistuksen täydennysrakentamiseen. Lisäksi kumppanuuskaavoitusta kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa.”
Erittäin iso muutos jatkossa on myös valmistella palvelulupaus rakennuttajien suuntaan. Tämä koskee yhtä lailla oman talonsa rakentajia kuin isompia rakennusliikkeitä: ”Vantaa valmistelee palvelulupaukset rakennuslupiin, kaavoitusprosesseihin ja työpaikkatonttien tiedusteluun. Lautakunnalle raportoidaan vuosittain työpaikkatonttien tarjontatilanne ja tehdyt sopimukset. Kaupungin tulee edistää työpaikkatonttien ja toimitilojen tarjontaa myös pk-yrityksille.” Lisäksi avoimuus ja poliittinen vaikutusvalta lisääntyy, kun lautakunnalle valmistellaan vuosittain työpaikkatonttien tarjontatilanne ja tehdyt sopimukset. Tällä muutoksella poliittiset päättäjät ovat jatkossa paremmin perillä tonttitilanteesta ja pystyvät omalta osalta edesauttamaan yritysten sijoittumista Vantaalle.
”Lisäämme uusien ja vanhojen keskustojen elinvoimaisuutta kehittämisohjelmien avulla”. Tämä on ollut meidän valtuustoryhmällekin tärkeä edistettävä tavoite. Haluamme tällä varmistaa olemassa olevien ja uusien keskustojen kehittymisen haluamaamme suuntaan. Tätä aletaan toimeenpanemaan välittömästi ensi vuodesta lähtien. Tässä tulemme huolehtimaan, että jokainen alue on entistä vetovoimaisempi tulevina vuosina kuin tähän mennessä.
Hakunilassa, Korsossa ja Koivukylän keskuksessamme tulee tehdä merkittävästi korvaavaa täydennysrakentamista ja parantaa palvelutasoa, Myyrmäessä pitää huolehtia viihtyisyyden kehittämisestä esimerkiksi kulttuurin keinoin. Kivistöön tulee varmistaa kauppapalveluiden saaminen ja riittävä asiointipysäköinnin varmistaminen. Tikkurilassa tulee huolehtia esimerkiksi riittävän monimuotoisesta asumisesta, uuden hyvinvointikeskuksen rakentumisesta sekä Tikkuraitin uudistamisesta ja jokirannan kehittymisestä. Tässä vain joitakin kehitysajatuksia. Tarpeet tullaan määrittelemään vielä tarkemmin ja laajemmin, kun työ pääsee kunnolla alkuun.
Kaupungin strategia ja seutukuntien yhteisten maankäyttö-, asumisen- ja liikenteen sopimuksessa (MAL) on määritelty kaupungille kova vuotuinen kasvuvauhti. Tämä tarkoittaa, että Vantaalla tullaan rakentamaan paljon uusia asuntoja lähivuosina. Meidän tahtotilamme on kasvattaa merkittävästi pientaloasumista tulevaisuudessa. Uusien rakennettavien asuinalueiden tulee olla viihtyisiä ja asuntojen kaupunkikuvallisesti VAU-efektin omaavia. Tähän inspiraation lähteenä toimii upea Kartanonkosken alue. Tämän pohjalta esitin lisättävän Vantaalle uusia Kartanonkoski 2.0 -asuinalueita.
Tämä tavoite on nyt sekä hyväksytyssä ohjelmassa, että on myös edistymässä talousarvion kautta. Tämä on myös yksi kuntavaaliohjelmamme tavoitteista. Tämän asian edistämisestä olen erityisen iloinen. Tämä avaus nautti myös muiden ryhmien laajaa kannatusta. Tässä onnistuessamme, pystymme luomaan uusia, vetovoimaisia ja viihtyisiä asuinalueita, pystymme jatkossa tarjoamaan asuinratkaisuja varsinkin lapsiperheille.
Kaupunkimme ei aseta keskipinta-alasääntelyä kolmioihin tai sitä suurempiin asuntorakennushankkeisiin. Tämä on hyvä, koska se olisi tullut vaikuttamaan negatiivisesti rakentamisen määrään.
Useissa maanantaina kuulluissa puheissa todettiin hyvin, että perheasuntojen lisääntyminen Vantaalle on edelleen tärkeää ja tähän tarvitaan uudenlaisia avauksia ja aiheeseen liittyen keskustelu jatkuu edelleen poliittisten ryhmien ja virkavalmistelun välillä. Tämä on tärkeää ja uskon tässäkin vielä löytyvän yhteisen sävelen.
Anssi Aura
Kirjoittaja on Vantaan kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja
