Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee toimeenpanoon vuoden 2022 aikana 23.1.2022 järjestettävien aluevaalien myötä. Kyseessä on mittava hallinnollinen uudistus, joka koskettaa noin 400 000 sote-ammattilaista. Sote-alalla vallitsevan huolestuttavan henkilöstövajeen vallitessa on syytä kysyä, mikä uudistuksessa muuttuu, vai muuttuuko mikään. Mitä aluevaltuustot voivat tehdä sote-alan työolojen edistämiseksi?

Tulevat aluevaltuustot tekevät tärkeitä päätöksiä siitä, miten sote-alalla työoloja, työhyvinvointia sekä alan veto- ja pitovoimaa edistetään. On välttämätöntä löytää ratkaisut alalla vallitsevaan ja kasvavaan henkilöstöpulaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat henkilöstön ammattitaitoon. Hyvä työnantaja ymmärtää pitää huolen tärkeimmästä voimavarastaan, henkilöstöstä.

Kesäkuussa eduskunnan hyväksymä laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä antaa alueille mahdollisuuden palveluiden järjestämiseen väestöpohjan palvelutarpeen vaatimalla tavalla. Alueet palvelustrategiassaan määrittelevät, mitkä palvelut hyvinvointialue tuottaa itse sekä mitä palveluita yritykset tai kolmas sektori voivat tuottaa. Tulevilla hyvinvointialueilla on siis merkittävä rooli sen suhteen, kuinka laaja joukko sote-ammattilaisille on tarjolla työnantajia tulevaisuudessa. Miltä kuulostaisi maailma, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille olisi tarjolla vain yksi työnantaja, yksi työehtosopimus ja yksi urapolkumalli? Ei kiitos!

Sosiaali- ja terveydenhuollossa monituottajuus palveluissa on välttämätöntä. Monituottajuus ja palveluiden tuottaminen verkostomaisessa yhteistyössä tuovat synergiaetuja, joista on hyötyä palveluiden saatavuuden ja kustannusvaikuttavuuden kannalta. Valinnanvapaus on tärkeää palveluita tarvitsevalle ihmiselle. Myös sote-ammattilaisilla pitää olla valinnan mahdollisuuksia työnpaikkansa suhteen. Reilu kilpailu työmarkkinoilla kannustaa työnantajia kehittämään työoloja ja kannusteita siten, että työpaikka on ammattilaisten keskuudessa haluttu ja arvostettu, työ sujuu tehokkaasti ja tuottavasti ilman ylimääräistä kuormitusta ja potilaat saavat oikea-aikaisesti tarvitsemansa hoidon.

Ihmisen pitää saada tehdä työtä itselleen sopivalla tavalla. Joustavuus, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä etenemismahdollisuudet uralla ovat tärkeitä veto- ja pitovoimatekijöitä. Uudet innovaatiot työn tekemisen kannustamiseksi ovat tärkeitä ja tervetulleita ja Vantaa-Keravalla päättäjien on syytä sellaisia ottaa rohkeasti käyttöön. Sote-ammattilaisille pitää olla tarjolla urapolkumahdollisuuksia, jotka joustavat ja mukautuvat kulloisenkin elämänvaiheen mukana. Vaikutusmahdollisuudet oman työn sisältöön ja erilaiset tekemisen muodot ovat työhyvinvoinnin peruskallio.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mahdollista uusilla hyvinvointialueilla toteuttaa siten, että se lisää alalla yrittäjyyttä. Sote-alan yrityksiä on noin 18 200 ja näistä neljä viidestä on enintään neljän hengen yrityksiä. Uudistuksen onnistumisen kannalta onkin oleellista huomioida myös pk-yrittäjät palveluiden tuottamisessa. Alalle tarvitaan tulevina vuosina yli 200 000 työntekijää lisää ja mahdollisuus yrittäjyyteen voisi toimia myös kipeästi kaivattuna alan vetovoimatekijänä. Sote-alan ollessa naisvaltainen se lisäisi erityisesti naisten yrittäjyyttä. Kaikkien ei tarvitse toimia yrittäjänä, mutta heille, jotka sitä haluavat, on siihen annettava mahdollisuus.

Uudistus on mittava mahdollisuus luoda uusia muotoja työn tekemiselle. Uudet ratkaisut työn tekemiselle ja työhön kannustamiseksi ovat hyödyksi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudelle, alan ammattilaisille ja loppujen lopuksi palveluita tarvitseville ihmisille.

Sina Nordman, aluevaaliehdokas

Carita Orlando, aluevaaliehdokas