Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja vantaalaiset
Haluan ensiksi kiittää kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Multalaa budjettineuvottelujen vetämisestä, kiitos myös kanssaneuvottelijoille yhteistyöstä.
Pandemia on kurittanut monin tavoin vantaalaisia ja mm. nuorten mielenterveysongelmat ovat sen myötä lisääntyneet. Saamme ensi vuonna Länsi-Vantaalle toisen Nuortenkeskus Nupin, joka tarjoaa nuorille matalan kynnyksen tukea. Tämän seurauksena Nupin jonojen arvioidaan lyhentyvän yli 40 päivästä kymmeneen päivään.
Erittäin tyytyväinen olen talousarvion elinvoimaa vahvistavista esityksistä. Aloitteemme panostuksista Vantaan elinvoiman kehittämiseen ja sitä kautta verotulojen saamiseen on mukana talousarviossa. Kehittämis- ja kaavoitustyöhön saadaan työntekijöitä, joiden tehtävänä on edistää kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta, yrittäjyyttä tukien. Myös panostukset kulttuuriin edesauttavat näitä tavoitteita.
Pientalokaavoituksen tavoitteita nostetaan ja tähän tehtävään olemme saamassa pientalokaavoittajan. On erittäin tärkeää saada kaupunkiin lisää pientalotontteja, jotta asukkaat ja rakennuttajat eivät suuntaa naapurikuntiin niitä etsimään, kuten tällä hetkellä tapahtuu. Haluan Vantaalle lisää uusia yrityksiä, asukkaita ja tuloja.
Hyvin tärkeänä pidän myös sitä, että veroprosenttiin ei ole tulossa korotusta kahteen seuraavaan vuoteen.
Välillä joudumme tekemään vaikeitakin päätöksiä. Vantaa-lisän lakkauttaminen elokuun alusta on sellainen. Kuitenkin tuolloin voimaantuleva perhevapaauudistus parantaa perheiden tilannetta ja tuolla rahalla saimme kohdistettua tukea sitä kipeästi tarvitseville. Kompromisseja pitää tehdä.
Erityisen huolissani olen ikäihmisten palveluista. Suurin haaste on hoitajapula. Siihen ei ole yhtä ratkaisua ja tähän tarvitaan jatkossa monialaista yhteistyötä ja keinovalikoiman täytyy olla laaja. Tähän näen osaratkaisuna oppilaitosten roolin vahvistamisen oppisopimusprosessien tehostamisessa. Tämä toisaalta on haastavaa, koska hallituksen alueuudistus vie 10 miljoonaa Vantaalle jäävistä palveluista ja pelko on, että koulutuksen kehittämiseen ei rahat riitä.
Erittäin tärkeänä pidän myös työhyvinvointiin panostusta, kustannusneutraaleja keinoja on olemassa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää uudistuksen jälkeen Vantaan kaupungin tehtäväksi. Tämän työn vaikuttavuutta ja tärkeyttä en voi liikaa korostaa. Se on poikkihallinnollista työtä ja koskee koko kaupungin toimintaa. Tähän näen useita ratkaisuja, jotka eivät aina ole edes talousvaikutteisia. Kyse voi olla toimintatapojen muutoksista ja uusista ajattelutavoista toimia vantaalaisten hyvinvointia tukien.
Kiitos puheenjohtaja, tässä lyhyesti ajatuksiani.
Maarit Raja-Aho
Kaupunginvaltuutettu
