Vantaalla väkivaltarikosten määrä on taas kasvanut. Vuoden 2020 tilaston mukaan esimerkiksi törkeiden pahoinpitelyjen määrä on kasvanut lähes 42 prosenttia sekä henkirikosten määrä kolminkertaistunut vuodesta 2019. Huumausainerikokset ovat kasvaneet yli 25 prosenttia.
Korona-ajan johdosta yleisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyt ovat laskeneet noin kolme prosenttia, mutta yksityisellä paikalla, eli kotiolosuhteissa tapahtuneissa pahoinpitelyissä kasvua on 17 prosenttia.
Kouluissa tapahtuneet väkivallan teot
Rikoslakirikokset, ilman liikennerikoksia ovat nousseet lähes 26 prosenttia. Lasten- ja nuorten tekemät rikokset ovat lisääntyneet ja raaistuneet.
Koulussa tapahtuneita väkivallan tekoja jää tilastoimatta, kun ne laitetaan koulukiusaamisen alle. Kysymys voisi kuulua, että täytyykö olla huolissaan. Vastaus on helppo: täytyy!
Yleensä käytöshäiriöt voidaan havaita jo varhaiskasvatuksen yhteydessä. Lasten käytöshäiriöiden ehkäisy, tunnistaminen sekä varhainen ja tehokas hoito on tehokkainta vakavien ongelmien ehkäisyä.
Lisää resursseja varhaiseen puuttumiseen
Varhaiseen puuttumiseen pitäisi budjetoida kuntatasolla määrärahoja. Viranomaisten ja yhteiskunnan vastuulle ei kuitenkaan voi kaikkea kasvatusvastuuta laittaa. Jo muutaman lapsen tai nuoren nostaminen päihde- ja rikoskierteestä sekä syrjäytymisvaarasta tuo yhteiskunnalle enemmän säästöjä, kuin yksittäisen koulun lopettaminen säästösyistä.
Jos lasten ja nuorten ongelmiin ei puututa varhaisessa vaiheessa, voivat seuraukset olla vakavia. Päihderiippuvuus, mielenterveysongelmat, väkivaltainen käytös sekä itsemurhat lisääntyvät. Kuntatasolla pitää hyödyntää enemmän seurakuntien, kaupungin lastensuojelun sekä nuorisotoimen moniosaajia. Lisäksi varhaiseen puuttumiseen pitää saada heti alkuun lastensuojelun lisäksi myös sosiaalitoimi, koulupsykologit ja poliisi.
Mika Kasonen
Ylikonstaapeli
Kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas
