Heinäkuussa 2019 sai Terapiatakuu -kansalaisaloite kokoon tarvittavat 50000 allekirjoitusta ja se luovutettiin eduskunnan keskuskansliaan 22.10.19
Kansalaisaloitteessa vaaditaan muutoksia mielenterveyslakiin ja terveydenhuoltolakiin, jolloin terveyskeskukseen yhteyttä ottavan potilaan hoidon tarve tulisi arvioida viimeistään kolmantena arkipäivänä. Psykoterapia sekä psykososiaalinen hoito olisi aloitettava neljän viikon kuluessa hoidontarpeen arvioinnista. Vaikka terapiatakuu sai kaikkien puolueiden vahvan tuen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, on sen käsittely eduskunnassa edelleen keskeen. Lakimuutoksen aikaan saaminenkaan itsestään ei toisi vielä muutosta Suomen mielenterveyspalveluihin, koska muutoksen rakentaminen alkaa ressurssien löytämisestä.
Käypä hoito suosituksen mukaan on psykoterapia masennuksen ja ahdistushäiriöiden paras ensisijainen hoitomuoto.
Esimerkiksi Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta halusi parantaa tilannetta ja päätti kesäkuussa 2020, että kaupunki alkaa lokakuusta 2020 myöntämään palveluseteleitä lyhytpsykoterapiaan potilaille, joilla on lieviä ja keskivaikeita mielenterveyden ongelmia. Palvelusetelin saisi perusterveydenhuollosta ja kyseessä olisi sitten 10-20 kertainen hoitojakso psykoterapeutilla. Potilas voi valita vapaan terapeutin kaupungin hyväksymistä yksityisistä psykoterapeuteista. Potilaalle on palvelu ilmainen.
Suunnitelma oli hyvä ja rahatkin ilmeisesti löydettiin, mutta vapaita psykoterapeutteja ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Yksi syy tälle voi myös olla, että psykoterapeutit, jotka vastaanottavat palveluseteleitä, joutuvat sitoutumaan alempaan tuntitaksaan, eikä kysyntä korkeammillakaan hinnoilla katoa mihinkään.
Suurin piirtein tällä hetkellä vain yksi kolmesta psykoterapiaa tarvitsevasta saa sitä Kelan myöntämällä kuntoutustuella. Kuntoutustuen edellytyksenä on kolmen kuukauden hoitojakso ja lääkärin lähete. Hoidon pääsyn ongelmana on usein taloudellinen tilanne. Kelan kuntoutusterapian omavastuuosuus 45min yksilöterapiasta on 57,60 eur eli omavastuuosuudeksi jää noin 30 euroa. Korvausta voi saada enintään 80 käyntiin yhden vuoden ja 200 käyntiin kolmen vuoden aikana. Toinen ongelma on psykoterapian saatavuus.
Nykypäivänä psykoterapeuttikoulutus tapahtuu yliopistoissa ja kokonaiskustannukset opiskelijalle ovat koulutusohjelmasta riippuen noin 25000-60000 euroa (Helsingin yliopisto lääketieteellinen tiedekunta).
Sen takia ovat Mielenterveysjärjestöt todenneet psykoterapian saatavuuden olevan kriisissä ja aloittaneet syyskuussa 2020 uuden kansalaisaloitteen psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi ja he ovat arvioineet, että ilmaisen koulutuksen tuloksena valmistuisi joka vuosi noin 400 uutta psykoterapeuttia. Jos mielenterveysasiakkaat ohjattaisiin ajoissa tarvitsemansa terapeuttisen hoidon piiriin, myös muille kohderyhmille, vapautuisi enemmän aikaa peruspalveluissa, sanotaan aloitteessa. Tämä kansalaisaloite on kerännyt tarpeellisen määrän allekirjoituksia.
Eli on ymmärretty, että terapiatakuutoteutus on mahdollinen toteuttaa, kun psykoterapiakoulutusta on riittävästi.
Yhdistyneet kansankunnat (YK) on jo varoittanut maailmaa koronajälkeisestä mielenterveyskriisistä ja kehottanut valtioita miettimään mahdollisuuksia, miten panostaa mielenterveyspalveluihin saatavuuteen. Mielenterveyspommi alkaa pian purkautua, hallitus jarruttaa terapiatakuuta ja vaikka ei jarruttaisi, niin terapeutteja ei olisi tarpeeksi. Nyt on Vantaan paikka osoittaa, että pystymme vastaamaan tähän haasteeseen, joka koskettaa erityisesti nuoria. Kaikki keinot on otettava käyttöön ja ainakaan resurssien puutteen takia ei saa mielenterveyspalveluita unohtaa – investoinnit nuorten mielenterveyteen palautuvat varmasti kunnan kassaan moninkertaisena tulevaisuuden työkykyisen aikuisen muodossa.
Märt Vesinurm
Kuntavaaliehdokas
